Tietoa yksityisasiakkaalle sähköpulaan varautumisesta

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto koko Suomen sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi, on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin yksi-kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.

Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 8–10 ja alkuiltaisin klo 16–17, sekä 19–20. Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa.  Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista.

Fingridillä, eli Suomen kantaverkkoyhtiöllä, on mahdollisen sähköpulan varalle kolmiportainen menettely, joka kuvaa tilanteen vakavuusastetta.

fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta

Pyrimme ilmoittamaan sähkönjakelun rajoituksista tekstiviestillä ja Seiverkot Oy:n ja Seinäjoen Energian nettisivuilla, sekä Seinäjoen Energian some-kanavilla. Jotta saat tekstiviestin, niin yhteystiedot kannattaa pitää aina ajan tasalla.

Asiakaspalvelu: 0203 35 000 tai asiakaspalvelu@sen.fi

Sähköpulatilanteessa Työ- ja elinkeinoministeriö ja Fingrid myös tiedottavat asiasta.

fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/eri-toimijoiden-roolit-sahkopulatilanteessa/

Sähköpulan syntymiseen voit vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöäsi. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta.

Sähkönkulutus on suurimmillaan yleensä arkiaamuina klo 8–10 ja alkuiltaisin klo 16–17 sekä 19–20.  Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu.

Sähkönsäästövinkkejä tarjoaa mm. Motiva sekä Astetta Alemmas -kampanja

• motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiansaasto_on_varautumista
• astettaalemmas.fi/

Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon.  Sähköpulan vuoksi tehtävien sähkönkulutuksen irtikytkentöjen ulkopuolelle jää sairaala.  Muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet huomioidaan mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan.

Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla vastuualueellaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Seiverkot Oy:n jakelualueella tulee olemaan alueellisia sähkökatkoja, jotka kestävät yksi-kaksi tuntia asiakasta kohden. Sähkökatkojen sijaintia kierrätetään yhden-kahden tunnin välein niin kauan, kunnes sähköpula on ohi.

Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä sähköt palautetaan asiakkaille.

Katkojen toteuttaminen aloitetaan Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.

Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat ja sähköjärjestelmän toiminnan kannalta kriittisimmät toiminnot. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme ne kriittiset kohteet, joissa sähkönjakelun keskeytyminen voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa henkilöturvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle.

Riittävän vaikuttavuuden saavuttamiseksi on mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä tai asiakkaita ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa sähkökatkojen vaikutusalueita.

Paikallisen jakeluverkkoyhtiön vastuulla on keskeytyskriittisyyden määrittäminen. Keskeytyskriittisyyden määrittely perustuu Valtioneuvoston asetukseen TEM/2022/211. Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen sähkönsaanti on ensisijaisesti pyrittävä turvaamaan yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien toimintojen ylläpitämiseksi.

Kotitaloudet eivät lähtökohtaisesti ole keskeytyskriittisiä.

Jokaisen asiakkaan on oltava varautunut sähkökatkoihin. Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Toimijan määritteleminen kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi ei tarkoita sitä, etteikö kyseisen toimijan sähkönsaanti voisi joissain tilanteissa katketa. Näin ollen myös kriittisiksi sähkönkäyttäjiksi määritellyt toimijat vastaavat omasta varautumisestaan. Sähkönkäyttäjien tuleekin suunnitella omaa toimintaansa ja huolehtia esimerkiksi tarvittavista varavoimajärjestelyistä.

On myös mahdollista, että keskeytyskriittisiä sähkönkäyttäjiä on sähköpulassa toteuttavien kiertävien katkojen piirissä, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan riittävän laajoina ryhminä.

Asetuksen mukaan kriittisiksi sähkönkäyttöpaikoiksi katsotaan kuuluvan:

1. yhdyskuntien vesihuoltopalveluiden keskeiset kohteet, joilla on erityistä terveydensuojelullista tai ympäristönsuojelullista merkitystä;
2. häiriöttömän sähköntoimituksen jatkumisen tai palauttamisen kannalta välttämättömät kantaverkonhaltijan, sähkönjakeluverkonhaltijoiden ja sähköntuottajien valvomot, sähköasemat, merkittävät sähkövarastot ja sähköntuotantolaitokset sekä näiden käyttämät viestintäverkot;
3. kaasun siirtoverkon keskeiset kohteet;
4. taajamien ja kaupunkien kaukolämmöntuotannon kiinteän polttoaineen lämpökeskukset ja muut keskeisimmät lämpökeskukset ja pumppaamot sekä valvomot;
5. patoturvallisuuslain (494/2009) mukaiset 1-luokan padot ja ne 2-luokan padot, joista on laadittu patoturvallisuusviranomaisen päätöksellä vahingonvaaraselvitys;
6. asetuksen 2006/901 6§:n mukaiset rajanylityspaikat lentoliikenteessä;
7. liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua ja lennonvarmistuspalvelua tarjoavien toimijoiden ja meripelastuskeskuksen keskeiset kohteet sekä rataverkon ja metroliikenteen keskeiset sähköradan käyttöpaikat;
8. poliisi- ja pelastuslaitokset, Keskusrikospoliisi, Poliisihallitus sekä hätäkeskukset;
9. sairaalat ja sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykselliset yksiköt sekä sellaiset laitokset ja asumispalveluyksiköt, joissa on käytössä elämää ylläpitäviä laitteita ja Veripalvelun päätoimipaikka;
10. ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset satamat;
11. vankilat ja säilöönottokeskukset;
12. viranomaisradioverkon tukiasemat ja viranomaisviestintään liittyvät konesalit, yleisen viestintäverkon keskeisimmät kohdat sekä Yleisradio Oy:n radio- ja TV-lähetysten välittämiseen tarvittavat tieto- ja viestintäjärjestelmät;
13. yhteiskunnan johtamisen kannalta keskeiset valtion viranomaiset, maanpuolustuksen ja Tullin keskeiset kohteet, sekä kuntien johtokeskukset ja evakuointikeskukset sekä niiden varapaikat.

Mikäli (hoito)palvelu on ostettu joltain ulkopuoliselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, heillä on osaltansa tiettyjä vastuita. Keskustelua kannattaa käydä palveluntarjoajan kanssa. Myös asiakkaalla on vastuuta esimerkiksi laitteiden oikeaoppisen käytön ja huollon suhteen. Poikkeuksellisissa tilanteissa viimekädessä vastuun kantaa kunta ja vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet.

Esimerkiksi Ylen jutussa on käsitelty asiaa laajemmin: yle.fi/uutiset/3-12569515

Asiakkaan olisi hyvä kertoa keskeytyskriittisestä käyttöpaikastaan sähkösopimusta tehdessään. Mikäli tätä tietoa ei ole tullut kertoneeksi, voitte olla yhteydessä asiakaspalveluun: 0203 35 000 tai asiakaspalvelu@sen.fi ja ilmoittaa tiedon.

Kuitenkin on hyvä huomioida, että asiakkaan on oltava varautunut sähkökatkoihin. Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. On myös mahdollista, että keskeytyskriittisiä sähkönkäyttäjiä on sähköpulassa toteuttavien kiertävien katkojen piirissä, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan riittävän laajoina ryhminä.

Mieti jo etukäteen, miten toimit, jos sähköt olisivat poikki kahden tunnin ajan.

Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tiedotteen Fingridin ilmoittaessa kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Seuraa uutisia sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Seiverkot Oy:n sekä Seinäjoen Energian viestintää ja sosiaalisen median kanavia.

Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa sähkökatkot voivat olla huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot. Tämän vuoksi kuluttaja-asiakkaiden kuin yhteiskunnan toiminnankannalta kriittisten toimijoiden on tärkeää varautua sähkökatkoihin.

Varaa ja ylläpidä kotivaraa, jossa on ruokaa ja juotavaa. Yleisen ohjeen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin 72 tuntia. Ohjeita varautumiseen saat mm. 72 tuntia -sivustolta: https://72tuntia.fi/

Pidä puhelimesi ja muut tietotekniset laitteesi ladattuina ja hanki muutamia varavirtalähteitä.

Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa ja toiminta on suunniteltu ja harjoiteltu ennakkoon.

Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa.

Sammuta päälle jääneet sähkölaitteet, kuten liesi, kahvinkeitin ja sauna. Voit jättää esimerkiksi yhteen huoneeseen valot päälle, niin tiedät milloin sähköt palaavat.

Vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista, etteivät elintarvikkeet ala lämmetä.

Vältä ikkunoiden ja ulko-ovien aukipitämistä, ettei asunto ala kylmetä.

Seiverkot Oy:hyn ei tarvitse olla yhteydessä sähköpulaan liittyvissä sähkökatkoissa. Seiverkot Oy tiedottaa asiakkaita tilanteesta mm. häiriökarttapalvelun seiverkot.fi/  ja erillisten tiedotteiden kautta sekä asiakkaille tehtävällä suoralla viestinnällä.

Älä kytke kaikkia sähkölaitteita päälle heti sähköjen palattua. Sähköpulatilanne voi olla edelleen käynnissä, ja sähkökatkoja kierrätetään muilla sähkönkäyttäjillä. Sähkön säästäminen on muutenkin kannatettavaa.

Tarkista sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi tai sauna jäänyt sähkökatkon alkaessa päälle.

Sähkökatkon aikana ja sen jälkeen on hyvä olla varovainen, kun laskee lämmintä vettä hanasta tai suihkusta. Katkon vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja hanoista voi tulla myös poikkeuksellisen kuumaa vettä.

Aina kun poistuu kotoa pidemmäksi ajaksi, on koti hyvä jättää sellaiseen kuntoon, ettei lyhyestä sähkökatkosta ole haittaa. Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi.

Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista jakeluverkkoyhtiö ei maksa korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.

Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita tai johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.

Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa esimerkiksi sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.

Lyhyen, muutaman tunnin sähkökatkon aikana jääkaappi ei ehdi lämmetä eikä pakastin ala sulaa, kunhan niiden ovia ei availe tarpeettomasti.

Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.

Sähköpulassa sähkökatko kestää kerrallaan noin yksi-kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan keskeytysten jatkuessa muualla, siihen asti, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). Myöskään pakastin ei kahdessa tunnissa ala sulaa, ellei sen ovea availe tarpeettomasti.

Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan.

Sähkömarkkinalain perusteella asiakkaalla on oikeus vahingonkorvauksiin, jos sähkönjakelussa on virhe. Sähköpulatilanteeseen perustuvissa sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, koska sähkökatko johtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä.

Sähköpulaan varautumisesta saat lisätietoa:
fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/kysymyksia-ja-vastauksia/