Tietoa yksityisasiakkaalle sähköpulaan varautumisesta

Mitä sähköpula tarkoittaa?

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto koko Suomen sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi, on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin yksi-kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Miten todennäköinen sähköpula on?

Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.

Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 8–10 ja alkuiltaisin klo 16–17, sekä 19–20. Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa.  Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.

Miten sähköpulasta viestitään?

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista.

Fingridillä, eli Suomen kantaverkkoyhtiöllä, on mahdollisen sähköpulan varalle kolmiportainen menettely, joka kuvaa tilanteen vakavuusastetta.

fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta

Pyrimme ilmoittamaan sähkönjakelun rajoituksista tekstiviestillä ja Seiverkot Oy:n ja Seinäjoen Energian nettisivuilla, sekä Seinäjoen Energian some-kanavilla. Jotta saat tekstiviestin, niin yhteystiedot kannattaa pitää aina ajan tasalla.

Asiakaspalvelu: 0203 35 000 tai asiakaspalvelu@sen.fi

Sähköpulatilanteessa Työ- ja elinkeinoministeriö ja Fingrid myös tiedottavat asiasta.

fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/eri-toimijoiden-roolit-sahkopulatilanteessa/

 

 

Miten sähkön käyttäjä voi omilla toimillaan helpottaa sähkön tiukkaa tehotilannetta?

Sähköpulan syntymiseen voit vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöäsi. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta.

Sähkönkulutus on suurimmillaan yleensä arkiaamuina klo 8–10 ja alkuiltaisin klo 16–17 sekä 19–20.  Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu.

Sähkönsäästövinkkejä tarjoaa mm. Motiva sekä Astetta Alemmas -kampanja

Mitä sähköpulatilanteessa tapahtuu?

Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon.  Sähköpulan vuoksi tehtävien sähkönkulutuksen irtikytkentöjen ulkopuolelle jää sairaala.  Muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet huomioidaan mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan.

Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla vastuualueellaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Seiverkot Oy:n jakelualueella tulee olemaan alueellisia sähkökatkoja, jotka kestävät yksi-kaksi tuntia asiakasta kohden. Sähkökatkojen sijaintia kierrätetään yhden-kahden tunnin välein niin kauan, kunnes sähköpula on ohi.

Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä sähköt palautetaan asiakkaille.

Katkojen toteuttaminen aloitetaan Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.

Millaiset kohteet rajataan sähkökatkojen ulkopuolelle?

Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat ja sähköjärjestelmän toiminnan kannalta kriittisimmät toiminnot. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme ne kriittiset kohteet, joissa sähkönjakelun keskeytyminen voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa henkilöturvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle.

Riittävän vaikuttavuuden saavuttamiseksi, on mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä tai asiakkaita ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa sähkökatkojen vaikutusalueita.

Millainen sähkönkäyttäjä luokitellaan kriittiseksi?

Paikallisen jakeluverkkoyhtiön vastuulla on keskeytyskriittisyyden määrittäminen. Keskeytyskriittisyyden määrittelyssä hyödynnetään mm.  Huoltovarmuuskeskuksen selvitystä keskeytyskriittisten asiakkaiden priorisoinnista, johon on myös Energiavirasto, joka on jakeluverkkoyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen, viittaa yhtiöiden varautumissuunnitelmien vaatimuksissa. Laissa tai muissa säädöksissä ei ole tarkennettu tällä hetkellä, minkä kriteerien perusteella jakeluverkkoyhtiöiden tulee priorisoida sähkön käyttäjät. Huoltovarmuuden tavoitteista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1048/2018) on mainittuna kriittisen tuotannon ja palveluiden sektoreista: vesihuolto, teollisuus, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito, elintarvikehuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto ja lääkehuolto sekä jätehuolto.

Päätöksen keskeytyskriittisyydestä ja keskeytyskriittisyysluokasta tekee aina viimekädessä verkonhaltija, asiakkaalta saatujen tietojen ja verkon teknisten ominaisuuksien perusteella.

Kotitaloudet eivät lähtökohtaisesti ole keskeytyskriittisiä.

Jokaisen asiakkaan on oltava varautunut sähkökatkoihin. Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. On myös mahdollista, että keskeytyskriittisiä sähkönkäyttäjiä on sähköpulassa toteuttavien kiertävien katkojen piirissä, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan riittävän laajoina ryhminä.

Minulla on sähköstä riippuvaisia lääkinnällisiä laitteita, miten toimin?

Mikäli (hoito)palvelu on ostettu joltain ulkopuoliselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, heillä on osaltansa tiettyjä vastuita. Keskustelua kannattaa käydä palveluntarjoajan kanssa. Myös asiakkaalla on vastuuta esimerkiksi laitteiden oikeaoppisen käytön ja huollon suhteen. Poikkeuksellisissa tilanteissa viimekädessä vastuun kantaa kunta ja vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet.

Esimerkiksi Ylen jutussa on käsitelty asiaa laajemmin: yle.fi/uutiset/3-12569515

Asiakkaan olisi hyvä kertoa keskeytyskriittisestä käyttöpaikastaan sähkösopimusta tehdessään. Mikäli tätä tietoa ei ole tullut kertoneeksi, voitte olla yhteydessä asiakaspalveluun: 0203 35 000 tai asiakaspalvelu@sen.fi ja ilmoittaa tiedon.

Kuitenkin on hyvä huomioida, että asiakkaan on oltava varautunut sähkökatkoihin. Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. On myös mahdollista, että keskeytyskriittisiä sähkönkäyttäjiä on sähköpulassa toteuttavien kiertävien katkojen piirissä, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan riittävän laajoina ryhminä.

Miten varaudun sähkökatkoihin ennakolta? Mitä minun pitää tehdä ennen katkoa?

Mieti jo etukäteen, miten toimit, jos sähköt olisivat poikki kahden tunnin ajan.

Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tiedotteen Fingridin ilmoittaessa kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Seuraa uutisia sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Seiverkot Oy:n sekä Seinäjoen Energian viestintää ja sosiaalisen median kanavia.

Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa sähkökatkot voivat olla huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot. Tämän vuoksi kuluttaja-asiakkaiden kuin yhteiskunnan toiminnankannalta kriittisten toimijoiden on tärkeää varautua sähkökatkoihin.

Varaa ja ylläpidä kotivaraa, jossa on ruokaa ja juotavaa. Yleisen ohjeen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin 72 tuntia. Ohjeita varautumiseen saat mm. 72 tuntia -sivustolta: https://72tuntia.fi/

Pidä puhelimesi ja muut tietotekniset laitteesi ladattuina ja hanki muutamia varavirtalähteitä.

Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa ja toiminta on suunniteltu ja harjoiteltu ennakkoon.

Mitä minun pitää tehdä katkon aikana?

Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa.

Sammuta päälle jääneet sähkölaitteet, kuten liesi, kahvinkeitin ja sauna. Voit jättää esimerkiksi yhteen huoneeseen valot päälle, niin tiedät milloin sähköt palaavat.

Vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista, etteivät elintarvikkeet ala lämmetä.

Vältä ikkunoiden ja ulko-ovien aukipitämistä, ettei asunto ala kylmetä.

Seiverkot Oy:hyn ei tarvitse olla yhteydessä sähköpulaan liittyvissä sähkökatkoissa. Seiverkot Oy tiedottaa asiakkaita tilanteesta mm. häiriökarttapalvelun seiverkot.fi/  ja erillisten tiedotteiden kautta sekä asiakkaille tehtävällä suoralla viestinnällä.

Mitä minun pitää tehdä katkon jälkeen?

Älä kytke kaikkia sähkölaitteita päälle heti sähköjen palattua. Sähköpulatilanne voi olla edelleen käynnissä, ja sähkökatkoja kierrätetään muilla sähkönkäyttäjillä. Sähkön säästäminen on muutenkin kannatettavaa.

Tarkista sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi tai sauna jäänyt sähkökatkon alkaessa päälle.

Sähkökatkon aikana ja sen jälkeen on hyvä olla varovainen, kun laskee lämmintä vettä hanasta tai suihkusta. Katkon vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja hanoista voi tulla myös poikkeuksellisen kuumaa vettä.

Mitä jos en ole kotona sähkökatkon aikana enkä voi tarkastaa sähkölaitteita katkon jälkeen?

Aina kun poistuu kotoa pidemmäksi ajaksi, on koti hyvä jättää sellaiseen kuntoon, ettei lyhyestä sähkökatkosta ole haittaa. Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi.

Kuka korvaa, jos katko aiheuttaa minulle vahinkoja?

Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista jakeluverkkoyhtiö ei maksa korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.

Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita tai johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.

Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa esimerkiksi sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.

Lyhyen, muutaman tunnin sähkökatkon aikana jääkaappi ei ehdi lämmetä eikä pakastin ala sulaa, kunhan niiden ovia ei availe tarpeettomasti.

Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.

Mitä jos putket jäätyvät tai pakastin sulaa?

Sähköpulassa sähkökatko kestää kerrallaan noin yksi-kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan keskeytysten jatkuessa muualla, siihen asti, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). Myöskään pakastin ei kahdessa tunnissa ala sulaa, ellei sen ovea availe tarpeettomasti.

Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan.

Saako katkosta muita korvauksia?

Sähkömarkkinalain perusteella asiakkaalla on oikeus vahingonkorvauksiin, jos sähkönjakelussa on virhe. Sähköpulatilanteeseen perustuvissa sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, koska sähkökatko johtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä.

Mistä lisätietoa asiasta?

Sähköpulaan varautumisesta saat lisätietoa:
fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/kysymyksia-ja-vastauksia/