Tietoa yritysasiakkaalle sähköpulaan varautumisesta

Mitä sähköpula tarkoittaa?

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan.

Sähköpulatilanne, jossa joudutaan rajoittamaan asiakkaiden sähkönkulutusta, on erittäin vakava tilanne. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen.

Tällöin syntyisi ”black out” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja, jopa päiviä.  Tänä aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa. Näillä lyhyillä, vain osaa kuluttajia vuorollaan koskettavilla sähkökatkoilla, pystytään sähkön niukkuustilanteissa varmistamaan koko sähköjärjestelmän toiminta.

Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Miten todennäköinen sähköpula on?

Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.

Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 8–10 ja alkuiltaisin klo 16–17 sekä 19–20. Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa.  Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.

Miten sähköpulasta viestitään?

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista.

Fingridillä, eli Suomen kantaverkkoyhtiöllä, on mahdollisen sähköpulan varalle kolmiportainen menettely, joka kuvaa tilanteen vakavuusastetta.

fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta

Seiverkot Oy pyrkii ilmoittamaan sähkönjakelun rajoituksista tekstiviestillä ja Seiverkot Oy:n ja Seinäjoen Energian nettisivuilla, sekä Seinäjoen Energian some-kanavilla. Jotta tekstiviesti tulee oikealle henkilölle yrityksessä, niin yhteystiedot kannattaa pitää aina ajan tasalla. Voitte ilmoittaa asiakaspalveluun vikaviestintäyhteyshenkilön nimen ja puhelinnumeron.

Asiakaspalvelu: 0203 35 000 tai asiakaspalvelu@sen.fi

Sähköpulatilanteessa Työ- ja elinkeinoministeriö ja Fingrid myös tiedottavat asiasta. Näiden tahojen seuraaminen auttaa myös ennakoimaan tilannetta.

fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/eri-toimijoiden-roolit-sahkopulatilanteessa/

Mitä sähköpulatilanteessa tapahtuu?

Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä, joita on Suomessa 77, on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon.  Sähköpulan vuoksi tehtävien sähkönkulutuksen irtikytkentöjen ulkopuolelle jää sairaala.  Muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet huomioidaan mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan.

Fingrid antaa Seiverkot Oy:lle tiedon irti kytkettävän tehon määrästä ja ajankohdasta. Seiverkot Oy toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla jakeluvastuualueellaan. Sähköpulatilanteessa sähkökatkojen kesto on yksi-kaksi tuntia asiakasta kohden Seiverkot Oy:n jakelualueella.

Tieto sähköpulan vaatimasta irtikytkettävästä tehomäärästä voi tulla hyvissä ajoin, esimerkiksi tunteja aikaisemmin Seiverkot Oy:lle tai tieto voi tulla myös niin nopeasti, että joudumme suorittamaan irtikytkennät ja vasta sitten pystymme viestimään asiasta asiakkaitamme. Irtikytekettävän tehon määrä voi myös vaihdella sähköpulatilanteen aikana, jolloin joudumme irtikytkemään kulutusta eri laajuisilta alueilta.

Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä sähköt palautetaan asiakkaille.

Katkojen toteuttaminen sähköpulassa aloitetaan aina vain Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.

Ajantasaisesta häiriökartasta on nähtävissä alueet, joissa on sähköpulan vuoksi tehty kulutuksen irtikytkentöjä:
seiverkot.fi/

Miksi myös yritykset joutuvat kokemaan sähköpulatilanteessa sähkökatkoja?

Seiverkot Oy:n tiivis jakelualue aiheuttaa omat haasteensa sähköpulan vuoksi tehtävien sähkökatkojen suunnittelussa. Jokaisessa kaupunginosassa on jollakin mittakaavalla kriittisiä toimijoita, joita ovat esimerkiksi energia- ja yhdyskuntahuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto, tiedonvälitys ja viestintä, julkishallinto- ja palvelut, elintarvikehuolto ja teollisuustuotanto.

Sähköpulan kestäessä useita tunteja tai sen pitkittyessä ei voi olla niin, että esimerkiksi vain muutama alue jakeluvastuualueellamme kokisi sähkökatkon mahdollisessa sähköpulatilanteessa.

Lisäksi meidän on sähköpulatilanteessa joka hetki kyettävä irtikytkemään Fingridin ohjeiden mukainen tehomäärä sähköverkosta. Tehomäärä voi vaihdella sähköpulatilanteen aikana ja tämän takia sähkökatkoja kokevat alueet voivat laajentua sähköpulan aikana.

Millaiset kohteet rajataan sähkökatkojen ulkopuolelle?

Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat ja sähköjärjestelmän toiminnan kannalta kriittisimmät toiminnot. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme ne kriittiset kohteet, joissa sähkönjakelun keskeytyminen voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa henkilöturvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle.

Riittävän vaikuttavuuden saavuttamiseksi, on mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä tai asiakkaita ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa sähkökatkojen vaikutusalueita.

Millainen sähkönkäyttäjä luokitellaan kriittiseksi?

Paikallisen jakeluverkkoyhtiön vastuulla on keskeytyskriittisyyden määrittäminen. Keskeytyskriittisyyden määrittelyssä hyödynnetään mm.  Huoltovarmuuskeskuksen selvitystä keskeytyskriittisten asiakkaiden priorisoinnista, johon on myös Energiavirasto, joka on jakeluverkkoyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen, viittaa yhtiöiden varautumissuunnitelmien vaatimuksissa. Laissa tai muissa säädöksissä ei ole tarkennettu tällä hetkellä, minkä kriteerien perusteella jakeluverkkoyhtiöiden tulee priorisoida sähkön käyttäjät. Huoltovarmuuden tavoitteista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1048/2018) on mainittuna kriittisen tuotannon ja palveluiden sektoreista: vesihuolto, teollisuus, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito, elintarvikehuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto ja lääkehuolto sekä jätehuolto.

Päätöksen keskeytyskriittisyydestä ja keskeytyskriittisyysluokasta tekee aina viimekädessä verkonhaltija, asiakkaalta saatujen tietojen ja verkon teknisten ominaisuuksien perusteella.

Kotitaloudet eivät lähtökohtaisesti ole keskeytyskriittisiä.

Jokaisen asiakkaan on oltava varautunut sähkökatkoihin. Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. On myös mahdollista, että keskeytyskriittisiä sähkönkäyttäjiä on sähköpulassa toteuttavien kiertävien katkojen piirissä, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan riittävän laajoina ryhminä.

Seiverkot Oy luokittelee tällä hetkellä sähkönjakelun kannalta keskeytyskriittiset asiakkaat Huoltovarmuuskeskuksen suositteleman luokituksen mukaisesti.

Luokitus on seuraava (järjestys on aakkosjärjestyksen mukainen, päätöksen keskeytyskriittisyydestä ja keskeytyskriittisyysluokasta tekee aina viimekädessä verkonhaltija):

  • Ilma- raide- vesi- ja tieliikenne
  • Kaupanala
  • Kriittinen ja prosessiherkkä teollisuustoiminta, kuten maatalous, elintarviketeollisuus
  • Maanpuolustus ja rajavalvonta
  • Muu energian tuotanto, siirto ja myynti, kuten kaukolämpö
  • Pelastustoimi, poliisi ja hätäkeskukset
  • Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset
  • Sosiaali- ja terveydenhuollonyksiköt, tärkeimpänä sairaalat
  • Sähkön tuotanto ja siirto
  • Viestintä ja digitaalinen infrastruktuuri, kuten viestintäverkot
  • Yhteiskunnan johtaminen ja julkishallinto
  • Yhteiskuntahuollon kannalta tärkeät yksiköt, kuten jätevedenpuhdistamot

Miten kriittiseksi sähkön käyttäjäksi luokiteltavan asiakkaan tulisi toimia?

Keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen huomioon ottamisella pyritään vähentämään häiriöistä aiheutuvia vahinkoja henkilöturvallisuudelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Kuitenkaan edes kaikkien keskeytyskriittisimpien sähkönkäyttöpaikkojen ja asiakkaiden sähkön saannin varmistaminen ei ole pelkästään jakeluverkkoyhtiöiden vastuulla, vaan asiakkaiden on itse varauduttava sähkökatkoihin.

Sähkönkäyttäjien varautumiseen kuuluvat esimerkiksi varavoiman järjestäminen ja toimintasuunnitelmat sähkökatkojen varalle.

Mikäli yritystoiminta on keskeytyskriittinen Huoltovarmuuskeskuksen luokituksen mukaisesti, ota yhteyttä osoitteeseen: seiverkot@sen.fi . Ilmoita yhteydenotossa:

  1. Asiakkuudesta: asiakasnumero, yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka vastaanottaa vikaviestejä.
  2. Sähkönkäyttöpaikasta seuraavat tiedot: käyttöpaikkanumero, mihin Huoltovarmuuskeskuksen luokitukseen yritys kuuluu (kts. edellisestä kysymyksestä luokitus), osoite ja keskeytyskriittisyyden peruste (mitä vaikutuksia sähkökatkoilla on esimerkiksi henkilöturvallisuudelle, ympäristölle ja omaisuudelle). Lisäksi ilmoita, mikäli kohteessa on varavoima.

Käsittelemme tiedot luottamuksellisesti.

Huomioittehan, että ilmoituksen tekeminen ei tarkoita, etteikö sähkönkäyttöpaikalla sähkönjakelu voi katketa. Käytämme tietoja mahdollisuuksien mukaan sähköverkon vikatilanteiden hoidossa, suunnitelluissa sähkönjakelun keskeytyksissä esim. huoltotöiden aikana sekä mahdollisessa sähköpulatilanteessa.

Sähkökatkoja voi tulla milloin tahansa esimerkiksi myrskyjen, ulkopuolisten toimijoiden vuoksi tai teknisten vikojen seurauksena.

Miksi ei tiedoteta jo nyt etukäteen, missä järjestyksessä mahdollisessa sähköpulassa Seiverkot Oy:n jakelualueella suoritetaan kulutuksen irtikytkentöjä?

Vaikka Seiverkot Oy:lla on suunnitelma kulutuksen irtikytkentää varten, voi olla, että sen hetkisen sähköverkon käyttötilanteen takia suunnitelmaa joudutaan muuttamaan. On myös mahdollista, että verkon jossakin osassa on sähköpulan aikana vikatilanne, jolloin suunnitelmaa myös joudutaan päivittämään. Lisäksi emme tiedä etukäteen, miten paljon kulutusta jakeluvastuualueellamme joudutaan irtikytkemään.

Tämän vuoksi emme tiedota nyt etukäteen, mistä kaupunginosista mahdollisessa sähköpulatilanteessa kulutuksen irtikytkentä aloitetaan. Mikäli sähköpula pitkittyy ja kestää kauemmin kuin muutamia tunteja, on todennäköistä, että kaikki asiakkaamme tulevat kokemaan sähkön kulutuksen irtikytkennän jossakin vaiheessa sähköpulatilannetta.

Tiedotamme sähkökatkoalueista mahdollisuuksien mukaan etukäteen tekstiviestillä, nettisivuillamme sekä some-kanavissa.

Esimerkki (rajoitusalueportaiden määrä ei vastaa todellista tilannetta):

Jos esimerkiksi jakeluvastuualueellamme olisi 10 kuorman rajoitusalueporrasta. Ilmoittaisimme, että sähköpulan alkaessa otamme ensimmäisenä käyttöön rajoitusalueportaat 1–2 ja ne koskevat näitä alueita. Jos mahdollisessa sähköpulatilanteessa meille ilmoitettaisiinkin Fingridiltä, että irtikytkettävä tehonmäärä on suurempi kuin rajoitusalueportaat 1–2 ja joudummekin aloittamaan portaista 1–4. Tällöin alueiden etukäteen ilmoitettu rajoitusalue järjestys ei enää pidä paikkaansa.

Miksi asiakkaiden toiveita mahdollisten sähkökatkojen ajankohdista ei pystytä huomioimaan joka tilanteessa?

Mahdollinen sähköpulatilanne ei ole paikallinen tilanne vaan se koskettaa koko Suomen sähköjärjestelmää.

Fingrid toimii sähköpulatilanteessa järjestelmävastaavan oikeuksin. He ilmoittavat oman suunnitelmansa mukaisesti paikallisille jakeluverkkoyhtiöille, joita on Suomessa 77 yhtiötä, milloin ja miten paljon kulutusta tulee irtikytkeä. Seiverkot Oy ei pysty vaikuttamaan ajankohtaan ja irtikytkettävän kulutuksen määrään.

Kulutusta irtikyteketään sähköasemien johtolähtötasolla sähköverkon käytönhallinnan vuoksi, eli käytännössä sähkökatko koskettaa kaupunginosaa, osaa kaupunginosaa tai useampaa kaupunginosaa kerrallansa. Kun kulutusta irtikytketään sähköasemien johtolähtötasolla, ei johtolähdön ”matkan varrelta” pystytä poimimaan yksittäisiä asiakkaita katkojen ulkopuolelle.

Seiverkot Oy:n jakelualueella on paljon yritysasiakkaita, joille mahdollisimman häiriötön sähkönjakelu on tärkeää. Lisäksi asiakkaat sijaitsevat jakeluvastuualueen eripuolilla. Tämän takia mahdollisen sähköpulatilanteen vuoksi kulutuksen irtikytkentöjä ei voida toteuttaa asiakkaiden toiveiden mukaisina ajankohtina.

Sähköpulan vuoksi tehtävien sähkönkulutuksen irtikytkentöjen ulkopuolelle jää sairaala.  Muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet kuten energia- ja yhdyskuntahuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto, tiedonvälitys ja viestintä, julkishallinto- ja palvelut, elintarvikehuolto ja teollisuustuotanto huomioidaan mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan.

Kuka korvaa, jos katko aiheuttaa yritykselle vahinkoja?

Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista jakeluverkkoyhtiö ei maksa korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.

Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.

Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa esimerkiksi sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.

Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.

Mistä lisätietoa asiasta?