Seinäjoen Energian vuoden 2023 toinen sponsorointihakukierros on parhaillaan käynnissä. Hakuaikaa on 30.9.2023 saakka.
Me Seinäjoen Energialla haluamme jakaa alueellamme hyvää energiaa tukemalla paikallisia yhdistyksiä ja toimijoita. Seiverkot on osa Seinäjoen Energia -konsernia.
Tuemme huolellisesti valittuja yleishyödyllisiä, humanitäärisiä, kulttuuria, junioritoimintaa tai urheilua edistäviä paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä. Valittujen yhteistyökumppaneiden toiminnan tulee olla sopusoinnussa arvojemme kanssa ja hyödyttää paikallisyhteisöä ja sen hyvinvointia. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat hyvinvointi, yhdessä menestyminen sekä vastuullisuus.
Tukisummasta riippuen odotamme vastikkeeksi tuesta esimerkiksi näkyvyyttä tai muita yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyön muotoja voi olla monia.
Näin haet sponsoritukea
Jos haluat jättää sponsorointihakemuksen tämän vuoden toiseen hakukierrokseen, jätäthän hakemuksesi 30.9.2023 mennessä verkkolomakkeella. Saman yhteistyötahon kanssa tehdään yksi sopimus vuodessa.
Pääset tekemään hakemuksen sähköisesti tämän linkin kautta: Sponsorointihakemus. Täytäthän huolellisesti kaikki lomakkeen kohdat. Hakemussivulla on kerrottu tarkemmin sponsorointiperiaatteistamme. Tutustuthan niihin huolellisesti.
Käsittelemme hakemuksia kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran lokakuussa. Sponsorointihakemukset käsittelee sponsorointitiimi. Seinäjoen Energia voi harkintansa mukaan pidättäytyä kokonaan tuen antamisesta.
Seinäjoen Palonevalle, lähelle itäväylää levittäytyy noin 17 hehtaarin kokoinen työmaa-alue. Sinne rakentuu parhaillaan Väyläviraston tilaama raakapuuterminaali, jonka on määrä valmistua loppuvuonna 2023. Terminaalissa puukuormat puretaan autoista kentälle ja juniin kuljetettavaksi edelleen metsäteollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeisiin.
Sähköverkkoyhtiö Seiverkot on ollut mukana hankkeessa saneeraamalla alueella kulkevaa 20 kV:n ilmajohtoverkkoa. Aikaisempi ilmajohtoverkko on rakennettu 1960-luvulla.
”Alueella kulkevat ilmajohdot on saneerauksessa korvattu maakaapelilla. 20 kV:n maakaapelia on rakennettu noin 1,6 kilometriä, samoin kuin 0,4 kV:n maakaapelia. Lisäksi olemme rakentaneet kaksi puistomuuntajaa. Maakaapeloitu verkko on säävarma ja turvallinen ratkaisu, joka lisää sähkön toimitusvarmuutta”, kertoo Seiverkkojen verkostomestari Jukka Ollila.
Uusi maakaapeloitu verkko ja muuntamot otettiin käyttöön toukokuussa 2023. Seuraavassa vaiheessa Seiverkot purkaa vanhat ilmajohdot pois. Tällä hetkellä ilmajohdot ovat jännitteettömät.
Seiverkot investoi vuosittain sähkön toimitusvarmuuden kehittämiseen maakaapeloimalla verkkoaan, ja sen maakaapelointiaste on korkea. Esimerkiksi vuonna 2022 20 kV:n maakaapelia rakennettiin yli yhdeksän kilometriä, ja 20 kV:n verkon maakaapelointiaste on 68 prosenttia. 0,4 kV:n maakaapelia rakennettiin puolestaan viime vuonna yli 27 kilometriä, ja sen maakaapelointiaste on 93 prosenttia.
Uusi maakaapeloitu verkko ja muuntamot otettiin käyttöön toukokuussa 2023. Taustalla näkyvät vanhat ilmajohdot ovat jännitteettömät, ja seuraavaksi ne puretaan pois.
Toteutamme asiakastutkimuksen sähkönsiirtoasiakkaillemme syksyllä 2023. Asiakastutkimusten avulla saamme arvokasta tietoa asiakaskokemuksesta ja -tyytyväisyydestä sekä siitä, missä olemme onnistuneet ja mitä voisimme kehittää. Saatu palaute onkin äärimmäisen tärkeää toimintamme kehittämiseksi.
Asiakastutkimus tehdään yhteistyössä Innolinkin ja Adato Energia Oy:n kanssa. Tutkimuksessa ovat mukana sekä kuluttaja- että yritysasiakkaat.
Tutkimus toteutetaan puhelinhaastatteluina loppukesän ja syksyn aikana. Tutkimuksen toteutuksessa noudatetaan tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita.
Kiitämme asiakkaitamme jo etukäteen antamastanne arvokkaasta palautteesta!
Seiverkot on kiinteästi mukana ihmisten arjessa varmistamalla sujuvan sähkönsiirron. Tärkein tehtävämme onkin toimittaa sähköä asiakkaillemme luotettavasti ja laadukkaasti vuoden jokaisena päivänä. Toimitusvarmuuden ylläpitäminen ja kehittäminen näkyy kaupungin katukuvassa erilaisina saneeraus- ja rakennuskohteina.
Seinäjoen kantakaupungin alueella toimiva sähköverkkoyhtiö Seiverkot vastaa sähköverkon ylläpidosta eli verkon kunnostamisesta, kehittämisestä ja uudistamisesta Seinäjoen kantakaupungissa. Seiverkoille kuulu myös katuvalojen kunnossapito ja rakentaminen koko Seinäjoen alueella.
Panostamme vuosittain toimitusvarmuuteemme ylläpitämällä, kehittämällä ja uudistamalla sähköverkkoamme. Toimitusvarmuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa on myös huoltovarmuuskysymys. Jos yllättäviä häiriöitä ilmenee, olemme valmiina reagoimaan niihin ripeästi ympäri vuoden ja vuorokauden.
Seinäjoki on alati kasvava kaupunki, ja olemme mukana kasvussa kehittämällä toimintaamme ja laajentamalla verkkoamme. Energiamurroksen myötä yhteiskunta sähköistyy entisestään, mikä vaatii myös sähköverkoilta paljon. Vastaamme tähän sekä kehittämällä että rakentamalla kokonaan uutta sähköverkkoa.
Seiverkkojen työkeskeytykset ja toimituskatkot näet häiriökartalta täältä.
Seiverkkojen merkittävimmät rakennus- ja saneerauskohteet vuonna 2023
Uudiskohteet
Pajuluoma 4, uusi asemakaava-alue
Hallilanvuoren jatke, uusi asemakaava-alue
Asemanseutu
Saneerauskohteet
Kasperin alue
Vuoritie
Savottatie
Patruunantie
Lisäksi Seiverkot on mukana tietoliikenneyritys Lounean kaivuissa tekemässä putkituksia.
Seinäjoen Energian Virtaa-asiakaslehden tuorein numero on nyt ilmestynyt! Virtaa 1/2023 tarjoaa luettavaa muun muassa sähkön pientuotannosta, kotitalouksien sähkölaskuihin tarjottavista tukimuodoista, fosforin talteenotosta jätevedestä, askelista kohti hiilineutraalia kaukolämpöä sekä toukokuussa järjestettävästä asiakaspäivästä. Virtaa-lehti jaetaan kotitalouksiin 19.4.2023 osoitteettomana jakeluna. Huomioithan, että lehteä ei voida jakaa talouksiin, jotka ovat kieltäneet mainos- ja ilmaisjakelun.
Mitä pidit Seinäjoen Energian Virtaa-asiakaslehdestä? Mikä oli lehden paras juttu? Mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa? Voit jättää palautettasi ja kehitysideoitasi sähköisellä lomakkeella, jonka löydät täältä.
Mielipiteesi on meille tärkeä, ja antamalla palautetta osallistut Virtaa-lehden kehittämiseen. Arvomme kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken teräksisen Iittalan Alvar Aalto -tarjoilualustan (arvo noin 169 euroa). Yhteystietoja käytetään ainoastaan voittajan tavoittamiseen.
Sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen omistaman Kärmeskydön sähköaseman ympäristössä on näkynyt viime ja tänä vuonna rakennustöitä sekä sähköaseman laajennuksen että uuden voimajohtolinjan rakentamisen vuoksi. Uudistukset parantavat entisestään sähkön toimitusvarmuutta sekä varautumista sähkönkulutuksen lisääntymiseen alueella tulevaisuudessa.
Seinäjoella Itäväylää ajaessa ei välttämättä arvaisikaan, miten monta tärkeää ja ihmisten arkeen vaikuttavaa asiaa väylän varrella sijaitsevan Kärmeskydön sähköaseman aitojen sisä- ja ulkopuolella tapahtuu. Aivan sähköaseman vieressä kulkee EPV Alueverkon voimajohto, jonka 110 kilovoltin jännite tulee Kärmeskydön sähköasemalle. Seiverkot muuntaa sähköasemalla jännitteen 20 kilovolttiin, jonka jälkeen sähköä voidaan jakaa ympäri kaupunkia. 20 kilovoltin kaapeliverkossa sijaitsee useampi muuntamo, ja niissä jännite muunnetaan omakotitaloihin sopivaksi eli 400 volttiin.
EPV Alueverkko on rakentanut alueella sijaitsevaan voimajohtoonsa kaikkiaan seitsemän uutta pylvästä, joiden kautta 110 kV:n voimajohto yhdistyy rengasmaisesti lähellä sijaitsevaan Fingridin kantaverkkoon. Uusi voimajohto ulottuu Kärmeskydön asemalta Ämmäläntien suuntaan, ja se valmistui maaliskuussa 2023.
Uuden voimajohtolinjan rakentaminen on vaatinut kaivuu- ja maanrakennustöitä myös Kärmeskydön sähköaseman aitojen sisäpuolella. Tässä yhteydessä Seiverkot hyödynsi alueella tehtyjä kaivauksia ja laajensi Kärmeskydön sähköasemaa.
”Koska voimajohdon rakentamisen vuoksi alueella täytyi muutoinkin tehdä kaivuutöitä, näimme järkeväksi yhdistää kaksi projektia. Tässä yhteydessä teimme sähköasemalle tarvittavat maanrakennustyöt, putkitukset ja varaukset toista 110 / 20 kV:n päämuuntajaa varten. Tämä varaus taas mahdollistaa sähköaseman kapasiteetin tuplaamisen tulevaisuudessa”, kertoo Seiverkkojen verkkojohtaja Martti Ijäs.
Kärmeskydön sähköasema valmistui vuoden 2016 lopulla, eli kyse on verrattain uudesta sähköasemasta. Nyt tehdyn laajennuksen tarkoituksena on varautua alueen kehittymiseen tulevaisuudessa.
”Kaavoituksessa on varattu alueita sekä asutuksen että teollisuuden laajanemiselle tulevaisuudessa, mikä vaatii lisää kapasiteettia myös sähkön siirtoyhteyksiltä. Kärmeskydön laajennus on tehty seuraavaa 40 vuotta silmällä pitäen ja se palvelee koko eteläisen Seinäjoen sähkön toimitusvarmuutta.”
EPV Alueverkon rakentama uusi rengasmainen voimajohto mahdollistaa sen, että sähkönsyöttö tulee Kärmeskydön sähköasemalle jatkossa kahdesta suunnasta.
Uusi rengasyhteys tukee toimitusvarmuutta
Myös EPV Alueverkon rakentamalla uudella voimajohdolla on niin ikään tärkeä merkitys Seiverkkojen toimitusvarmuuden näkökulmasta.
”Uusi rengasmainen voimajohto mahdollistaa sen, että sähkönsyöttö tulee Kärmeskydön sähköasemalle jatkossa kahdesta suunnasta. Näin pystymme esimerkiksi häiriö- tai kunnossapitotilanteissa kierrättämään sähköt tarvittaessa toista reittiä. Tämä ratkaisu ei palvele pelkästään Kärmeskydön asemaa, vaan myös Seinäjoen voimalaitosalueen ja Soukkajoen sähköasemia”, Ijäs taustoittaa.
EPV Alueverkko on osa EPV Energiaa, jonka yksi omistajista Seinäjoen Energia on. Tämän omistajuuden kautta Seinäjoen Energia ja Seiverkot omistaa myös osan EPV Alueverkosta.
”Seiverkot on yksi merkittävistä asiakkaistamme, jonka kanssa olemme kehittäneet alueen verkkoa hyvässä yhteistyössä ja sähkönsiirron käyttövarmuus huomioiden”, EPV Alueverkon toimitusjohtaja Jukka Rajala sanoo.
Rakentajalla on jo alkuvaiheessa paljon selvitettävää, mutta hyvällä suunnittelulla rakentaminen etenee jouhevasti. Olemme koonneet muistilistan helpottamaan työn suunnittelua muun muassa sähköliittymien osalta.
Sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen vuoteen 2022 mahtui monenlaista aina investoinneista uusien järjestelmien käyttöönottoon sekä sähköpulaan varautumiseen.
Vuonna 2022 sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen sähkön siirron määrä oli 461 GWh, ja se laski vajaat kaksi prosenttia edellisen vuoden tasosta. Sähkön siirron asiakkaita on yhteensä 27 618 asiakasta, ja siirtoverkkojen pituus on 1 143 kilometriä. Asiakashintoja ei korotettu vuoden 2022 aikana.
Sähkönjakelun laatua mitataan SAIDI- ja SAIFI-luvuilla. SAIDI osoittaa vuoden aikana tapahtuneiden jakeluhäiriöiden keskimääräisen keston per asiakas, SAIFI puolestaan ilmaisee keskimääräisen keskeytysten määrän kullekin asiakkaalle. Vuonna 2022 sähkönjakelun keskeytyksen keskimääräinen keskeytysaika asiakasta kohden (SAIDI) oli 8 minuuttia. Sähkönjakeluhäiriöiden keskimääräinen esiintymistiheys asiakasta kohden (SAIFI) oli 2 kappaletta. Vuoden 2022 suurin tuntiteho oli 10.1.2022 82,7 MW.
Sujuvan ja toimitusvarman sähkönsiirron varmistaminen on yksi Seiverkkojen tärkeimmistä tehtävistä. Seiverkot panosti vuonna 2022 toimitusvarmuuteensa investoimalla jakeluverkon ylläpitämiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Tärkeimmät investointikohteet vuonna 2022 olivat Ruukintien jatkeen 20 kV kaapelointi, Axel Mörnen kadun kaapelointi, Myllysaaren sillan alueen 20 kV kaapelointi sekä Kasperin Marjaviidan alueen 20 kV kaapelointi.
Vuoden 2022 aikana toteutettiin myös Kärmeskydön sähköaseman laajennus sekä 110 kV:n rengasyhteyden rakentaminen yhteistyössä EPV Alueverkon kanssa. Nämä ratkaisut parantavat entisestään sähkön toimitusvarmuutta sekä varautumista sähkönkulutuksen lisääntymiseen alueella tulevaisuudessa. Lisäksi viime vuoden aikana rakennettiin yhdeksän muuntamoa, yli yhdeksän kilometriä 20 kV maakaapelia sekä yli 27 kilometriä 0,4 kV maakaapelia.
Kehittäminen ja varautuminen tärkeässä roolissa
Vuoden 2022 aikana toteutettiin sähköverkon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvattiin toimenpiteitä, joita sähköverkkoon on jo tehty ja mitä tullaan tekemään, jotta sähköverkko vastaa sähkömarkkinalain vaatimuksia säävarmasta sähköverkosta. Ensimmäistä kertaa myös asiakkailla oli mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja antaa kommentteja siitä. Kommentteja saatiin yhteensä viisi kappaletta.
Varautuminen ja huoltovarmuus puhuttivat erityisen paljon vuonna 2022. Seiverkoilla on valmiina varautumis- ja valmiussuunnitelmat erilaisten häiriötilanteiden varalle. Myös sähkölinjojemme korkea maakaapelointiaste sekä rengasmainen sähköverkkomme turvaavat sähköenergian toimitus- ja huoltovarmuutta.
Vuoden 2022 aikana varautumissuunnitelmiamme päivitettiin mahdolliseen sähköpulaan liittyen. Sähköpulaan liittyvää varautumista käytiin lävitse eri sidosryhmien, kuten Seinäjoen kaupungin ja pelastusviranomaisten kanssa. Lisäksi sähköpulaan varautumisesta viestittiin Seinäjoen Energian ja Seiverkkojen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Seinäjoen kaupunki ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestivät lisäksi kaikille avoimia infotilaisuuksia sähkökatkoihin varautumisesta Seinäjoella.
Datahub onnistuneesti käyttöön
Valtakunnallinen Datahub-järjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön helmikuussa 2022. Kyseessä on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, joka parantaa sähkönkäyttäjien, sähkönmyyjien ja sähköverkkoyhtiöiden tiedonvaihtoa ja toimintaa.
Asiakas voi tarkastella Datahubin asiakasportaalissa sähkönkäyttöpaikkaansa ja sähkösopimuksiin liittyviä tietoja.
Voit tutustua tarkemmin Seiverkkojen vuoteen 2022 Seinäjoen Energian vuosi- ja vastuullisuuskatsauksesta, jonka löydät täältä.
Taloyhtiöt, joilla on omaa sähköntuotantoa esimerkiksi aurinkovoiman muodossa, saavat nyt tuottamansa sähkön monipuolisemmin käyttöön perustamalla energiayhteisön.
Energiayhteisön perusajatuksena on, että yhteisö hankkii esimerkiksi kerros- tai rivitaloon oman tuotantolaitteiston. Lisäksi taloyhtiössä päätetään jokaiselle asunnolle prosenttiosuus, jonka perusteella ylijäämäsähkö tai siitä saatavat hyödyt jaetaan yhteisön jäsenten kesken.
”Aikaisemmin taloyhtiön oman voimalaitoksen tuotantoa pystyi hyödyntämään pelkästään kiinteistösähköön, kuten taloyhtiön yhteisiin tiloihin tai valaistukseen. Energiayhteisön perustaminen mahdollistaa sähkön käyttämisen myös asunnoissa ja liiketiloissa”, kertoo sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen verkkopäällikkö Janne Paavola.
Ylijäämäsähkö voidaan jakaa yhteisön jäsenille laskennallisesti ilman sähkömittareiden kytkentämuutoksia. Esimerkiksi aurinkopaneelit kytketään tyypillisesti kiinteistön sähkömittarin taakse, jolloin ylimääräistä sähkömittaria ei tarvita. Tuotantolaitoksen hankinnassa on hyvä huomioida liittymän sulakekoko. Sähköurakoitsijat tai laitetoimittajat osaavat ohjeistaa asiassa.
Taloyhtiöiden ohella energiayhteisön voi perustaa myös niin kutsuttu aktiivisten asiakkaiden ryhmä. Energiayhteisö on oikeustoimihenkilö (Asunto-osakeyhtiö, osakeyhtiö, rekisteröity yhdistys), kun taas aktiivisten asiakkaiden ryhmä ei ole. Aktiivisten asiakkaiden ryhmä voi pitää sisällään niin kuluttaja-asiakkaita kuin yritysasiakkaita, kuten liikekiinteistöjä. Oli kyse sitten taloyhtiöstä tai ryhmästä, tulee niiden jakaa yhteinen sähköliittymä. Energian jako näissä kahdessa yhteisössä toimii samalla tavalla.
Alueellisen jakeluverkon, Seinäjoen kantakaupungin tapauksessa Seiverkkojen, tehtävänä on vastaanottaa ja välittää energiayhteisön tiedot valtakunnalliseen Datahub-järjestelmään. Datahubissa tapahtuu energiayhteisölaskenta sekä netotus, jonka avulla kulutuksesta vähennetään tuotetun energian määrä.
Taloyhtiö tutustuu energiayhteisöön ja sen perustamiseen.
Taloyhtiön hallitus tekee tarvittavat kartoitukset ja kilpailuttaa tuotantolaitteiston.
Taloyhtiön yhtiökokous päättää energiayhteisön perustamisesta sekä tuotantolaitteiston hankinnasta. Päätös ei vaadi taloyhtiön kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Kaikkien taloyhtiön asukkaiden ei ole pakko liittyä energiayhteisöön eivätkä he tällöin osallistu myöskään tuotantolaitoksen hankintakuluihin.
Energiayhteisö päättää myös hyvityslaskennasta, eli miten voimalaitoksen tuotanto lasketaan ja jaetaan. Jakotapoja on kaksi:
Vaihtoehto 1 (SMA): Jos tuotantoa jää kiinteistöltä yli, jaetaan se huoneistojen käyttöön energiayhteisössä määriteltyjen jakosuhteiden perusteella, yleensä siinä suhteessa kuin osakkaat maksavat yhtiövastikkeita. Jos jako-osuudet noudattavat muuta periaatetta, tulee ne kirjata yhtiöjärjestykseen. Jos huoneisto ei käytä kaikkea sille osoitettua tuotantoa, taloyhtiö myy ylituotannon valitsemalleen sähköyhtiölle. Näin voi käydä esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä, kun kulutus huoneistossa on vähäistä. Taloyhtiön tulee tehdä ylijäämäsähkön myynnistä sopimus valitsemansa myyjäyhtiön kanssa.
Vaihtoehto 2 (SMB): Jos huoneisto ei käytä kaikkea tuotantoa, joka sille kuuluu jako-osuuden mukaisesti, myy huoneisto sen valitsemalleen sähkönmyyjäyhtiölle. Tämän vuoksi jokaisen energiayhteisöön kuuluvan tulee tehdä erikseen ylijäämäsähkön myyntiä varten sopimus valitsemansa myyjäyhtiön kanssa.
Urakoitsija asentaa voimalaitoksen, ja ilmoittaa siitä sähköverkkoyhtiö Seiverkoille. Seiverkot antaa kytkentäluvan, jonka myötä voimalaitos voidaan ottaa käyttöön.
Isännöitsijä tai energiayhteisön edustaja tekee sopimuksen ylijäämäsähkön myynnistä valitsemansa sähkönmyyntiyhtiön kanssa.
Energiayhteisön edustaja, kuten isännöitsijä tai hallituksen valtuuttama henkilö, tekee ilmoituksen energiayhteisön perustamisesta Seiverkoille joko sähköpostitse, kirjeitse tai tuomalla sen paikan päälle. Seiverkkojen yhteystiedot löydät täältä. Ilmoitus voi olla esimerkiksi ote taloyhtiön kokouspöytäkirjasta, ja siitä tulee käydä ilmi seuraavat tiedot:
Energiayhteisön perustamisesta vastaavan henkilön tiedot.
Kiinteistön kulutuksen käyttöpaikan numero, katuosoite ja postitoimipaikka.
Kiinteistön sähköntuotannon käyttöpaikan numero, katuosoite ja postitoimipaikka. Seiverkot perustaa tämän, kun voimalaitoksen toimittaja on ilmoittanut tuotannon liittämisestä.
Energiayhteisön jäsenten kulutuksen käyttöpaikan numero, katuosoite ja postitoimipaikka. Lisäksi ilmoitetaan, millä jako-osuudella tuotanto jaetaan per asunto sekä jaetaanko tuotanto SMA- vai SMB-menetelmällä. Jako-osuuksien summan tulee olla 100 prosenttia ja ne merkitään kahdella desimaalilla.
Jos kaikki menee mallikkaasti, Seiverkot ilmoittaa energiayhteisön olevan perustettu kahden viikon kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Tästä eteenpäin energiayhteisön jäsenet voivat hyödyntää tuotettua energiaa.
Energiayhteisön jäsenet voivat tarkastella Datahub-asiakasportaalissa tuottamansa ja myymänsä energian määriä.
Mitä energiayhteisön perustaminen edellyttää
Kaikki sähkönkäyttöpaikat ovat yhden sähköliittymän yhteydessä.
Kohde sijaitsee saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella.
Käyttöpaikoilla on voimassa oleva verkkopalvelusopimus, pientuotannon ostosopimus sekä sähkön mittaus.
Ilmoitus tuotantolaitteiston liittämisestä on annettu ja käsitelty sähköverkkoyhtiössä.
Tuotantoteho on alle 1 MVA.
Taloyhtiö on päättänyt ylijäämäsähkön jakotavasta hyvityslaskentaa varten.
Oletko aurinkosähkön pientuottaja? Sähköverkkoyhtiö Seiverkot otti 1.1.2023 alkaen käyttöön netotusmenetelmän, jota hyödynnetään aurinkosähkön tuotannon mittaamisessa. Netotus on käytössä automaattisesti kaikilla sähkön pientuottajilla, joiden tuotanto on enintään 100 kVA. Lisäksi tuotetulle sähkölle tulee olla voimassa pientuotannon ostosopimus. Mutta mitä pientuotannon netotus käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy sähkölaskussa?
Pientuotannon netotus tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että mittausjakson aikana tuotettu sähkö vähennetään kulutetusta sähköstä ja ainoastaan näiden erotus siirtyy sähkölaskulle. Mittausjakso on tällä hetkellä tunti, ja 22.5.2023 alkaen vartti. Netotus on käytössä niillä asiakkailla, jotka sekä ostavat että myyvät sähköä. Kohteessa tuleekin siis olla sekä voimassa oleva sähkön myynti- että pientuotannon ostosopimus sähkönmyyjän kanssa. Pientuotannossa sähkön tuotantoteho saa olla enintään 100 kVA.
”Jos saman tunnin aikana kohteessa sekä tuotetaan että kulutetaan sähköä, vähentää tuotettu sähkö ostetun sähkön määrää. Kulutuksesta vähennetään tällöin tuotetun energian määrä. Jos taas tuotettua sähköä on enemmän kuin kulutusta, näyttävät kulutustiedot tällöin nollaa”, kertoo sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen mittausteknikko Kari Penttala.
Otetaan pari havainnollistavaa käytännön esimerkkiä:
Ostat tunnin aikana 4 kilowattituntia energiaa ja aurinkopaneelisi tuottavat 2 kilowattituntia energiaa. Lopputulos on netotuksen jälkeen 2 kilowattituntia ostoa, mikä huomioidaan laskullasi. Näin säästät sekä energiakuluissa että siirtomaksuissa ja sähköverossa.
Ostat tunnin aikana energiaa 2 kilowattituntia ja tuotat aurinkopaneeleillasi 5 kilowattituntia energiaa. Lopputulos netotettuna on 0 kilowattituntia kulutusta ja 3 kilowattituntia ylijäämäsähköä, jonka myyt sähköyhtiöllesi. Koska tuotantosi ylittää kulutuksesi, sinua ei laskuteta tunnin aikana ostamastasi energiasta.
Netotus on automaattisesti käytössä sähkön pientuottajilla, eikä se vaadi asiakkailta toimenpiteitä.
Netotus hyödyttää kukkaroa
Netotus näkyy pientuottajille pienempinä sähkölaskuina, sillä aurinkosähkön oma käyttö on pientuottajalle edullisempaa kuin myynti ulos. Netotuksen myötä pientuottaja ei enää myy ja osta sähköä yhtä aikaa saman tunnin aikana, vaan kaikki itse tuotettu sähkö menee ensisijaisesti tuottajan omaan käyttöön.
”Kun suurempi osa sähköstä käytetään pientuottajan omassa kiinteistössä, vähentää se kohteeseen siirrettävän sähkön määrää, ostettavan sähköenergian määrää sekä sähkönsiirtoon liittyviä ja energiamäärästä riippuvia veroja. Perusmaksuihin netotus ei vaikuta”, sanoo Penttala.
Netotustietoja voi seurata Datahubista
Seinäjoen kantakaupungin alueella toimiva sähköverkkoyhtiö Seiverkot saa pientuottajan kulutus- ja tuotantoluvut suoraan mittausjärjestelmästään, josta ne välitetään Fingridin ylläpitämään Datahub-palveluun netotuksen pohjaksi. Datahub laskee netotetun tilanteen, ja se välitetään palvelusta automaattisesti asiakkaan sähköverkkoyhtiölle ja sähkönmyyjälle laskutusta varten.
Asiakas voi tarkastella netotuksen tilannetta Datahub-asiakasportaalista, jonne tiedot kirjautuvat kerran vuorokaudessa. Pääset kirjautumaan Datahubiin täällä.
Suunnitteletko pientuotannon aloitusta?
Jos suunnittelet aurinkopaneeleiden hankintaa ja pientuotannon aloitusta, on hyvä ottaa huomioon muutama seikka.
Ennen tuotantolaitoksen hankintaa ota yhteyttä verkkoyhtiöösi, joka varmistaa, että tuotantolaitos soveltuu liitettäväksi sähköverkkoon. Paikallinen jakeluverkkoyhtiö vastaa sähkönsiirrosta ja -mittaroinnista sekä pientuotantolaitteiston verkkoon liittämisestä. Seinäjoen kantakaupungin alueen sähköverkkoyhtiö on Seiverkot Oy. Lisätietoa ja tarvittavat lomakkeet löydät täältä.
Selvitä kaupungin rakennusvalvonnasta mahdollinen rakennus- ja toimenpidelupien tarve.
Tuotantolaitoksen saa kytkeä vain ammattitaitoinen sähköurakoitsija, jolla on asianmukaiset sähköasennusoikeudet.
Sen lisäksi, että pientuotannosta ilmoitetaan verkkoyhtiölle, pientuotannosta on tehtävä ostosopimus sähkönmyyjän kanssa. Sähkönmyyjä ostaa pientuottajan tuottaman ylijäämäsähkön.
