Yleinen

Sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen vuoteen 2022 mahtui monenlaista aina investoinneista uusien järjestelmien käyttöönottoon sekä sähköpulaan varautumiseen.

Vuonna 2022 sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen sähkön siirron määrä oli 461 GWh, ja se laski vajaat kaksi prosenttia edellisen vuoden tasosta. Sähkön siirron asiakkaita on yhteensä 27 618 asiakasta, ja siirtoverkkojen pituus on 1 143 kilometriä. Asiakashintoja ei korotettu vuoden 2022 aikana.

Sähkönjakelun laatua mitataan SAIDI- ja SAIFI-luvuilla. SAIDI osoittaa vuoden aikana tapahtuneiden jakeluhäiriöiden keskimääräisen keston per asiakas, SAIFI puolestaan ilmaisee keskimääräisen keskeytysten määrän kullekin asiakkaalle. Vuonna 2022 sähkönjakelun keskeytyksen keskimääräinen keskeytysaika asiakasta kohden (SAIDI) oli 8 minuuttia. Sähkönjakeluhäiriöiden keskimääräinen esiintymistiheys asiakasta kohden (SAIFI) oli 2 kappaletta. Vuoden 2022 suurin tuntiteho oli 10.1.2022 82,7 MW.

Sujuvan ja toimitusvarman sähkönsiirron varmistaminen on yksi Seiverkkojen tärkeimmistä tehtävistä. Seiverkot panosti vuonna 2022 toimitusvarmuuteensa investoimalla jakeluverkon ylläpitämiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Tärkeimmät investointikohteet vuonna 2022 olivat Ruukintien jatkeen 20 kV kaapelointi, Axel Mörnen kadun kaapelointi, Myllysaaren sillan alueen 20 kV kaapelointi sekä Kasperin Marjaviidan alueen 20 kV kaapelointi.

Vuoden 2022 aikana toteutettiin myös Kärmeskydön sähköaseman laajennus sekä 110 kV:n rengasyhteyden rakentaminen yhteistyössä EPV Alueverkon kanssa. Nämä ratkaisut parantavat entisestään sähkön toimitusvarmuutta sekä varautumista sähkönkulutuksen lisääntymiseen alueella tulevaisuudessa. Lisäksi viime vuoden aikana rakennettiin yhdeksän muuntamoa, yli yhdeksän kilometriä 20 kV maakaapelia sekä yli 27 kilometriä 0,4 kV maakaapelia.

Kehittäminen ja varautuminen tärkeässä roolissa

Vuoden 2022 aikana toteutettiin sähköverkon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvattiin toimenpiteitä, joita sähköverkkoon on jo tehty ja mitä tullaan tekemään, jotta sähköverkko vastaa sähkömarkkinalain vaatimuksia säävarmasta sähköverkosta. Ensimmäistä kertaa myös asiakkailla oli mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja antaa kommentteja siitä. Kommentteja saatiin yhteensä viisi kappaletta.

Varautuminen ja huoltovarmuus puhuttivat erityisen paljon vuonna 2022. Seiverkoilla on valmiina varautumis- ja valmiussuunnitelmat erilaisten häiriötilanteiden varalle. Myös sähkölinjojemme korkea maakaapelointiaste sekä rengasmainen sähköverkkomme turvaavat sähköenergian toimitus- ja huoltovarmuutta.

Vuoden 2022 aikana varautumissuunnitelmiamme päivitettiin mahdolliseen sähköpulaan liittyen. Sähköpulaan liittyvää varautumista käytiin lävitse eri sidosryhmien, kuten Seinäjoen kaupungin ja pelastusviranomaisten kanssa. Lisäksi sähköpulaan varautumisesta viestittiin Seinäjoen Energian ja Seiverkkojen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Seinäjoen kaupunki ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestivät lisäksi kaikille avoimia infotilaisuuksia sähkökatkoihin varautumisesta Seinäjoella.

Datahub onnistuneesti käyttöön

Valtakunnallinen Datahub-järjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön helmikuussa 2022. Kyseessä on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, joka parantaa sähkönkäyttäjien, sähkönmyyjien ja sähköverkkoyhtiöiden tiedonvaihtoa ja toimintaa.

Asiakas voi tarkastella Datahubin asiakasportaalissa sähkönkäyttöpaikkaansa ja sähkösopimuksiin liittyviä tietoja.

Voit tutustua tarkemmin Seiverkkojen vuoteen 2022 Seinäjoen Energian vuosi- ja vastuullisuuskatsauksesta, jonka löydät täältä.

Taloyhtiöt, joilla on omaa sähköntuotantoa esimerkiksi aurinkovoiman muodossa, saavat nyt tuottamansa sähkön monipuolisemmin käyttöön perustamalla energiayhteisön.

Energiayhteisön perusajatuksena on, että yhteisö hankkii esimerkiksi kerros- tai rivitaloon oman tuotantolaitteiston. Lisäksi taloyhtiössä päätetään jokaiselle asunnolle prosenttiosuus, jonka perusteella ylijäämäsähkö tai siitä saatavat hyödyt jaetaan yhteisön jäsenten kesken.

”Aikaisemmin taloyhtiön oman voimalaitoksen tuotantoa pystyi hyödyntämään pelkästään kiinteistösähköön, kuten taloyhtiön yhteisiin tiloihin tai valaistukseen. Energiayhteisön perustaminen mahdollistaa sähkön käyttämisen myös asunnoissa ja liiketiloissa”, kertoo sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen verkkopäällikkö Janne Paavola.

Ylijäämäsähkö voidaan jakaa yhteisön jäsenille laskennallisesti ilman sähkömittareiden kytkentämuutoksia. Esimerkiksi aurinkopaneelit kytketään tyypillisesti kiinteistön sähkömittarin taakse, jolloin ylimääräistä sähkömittaria ei tarvita. Tuotantolaitoksen hankinnassa on hyvä huomioida liittymän sulakekoko. Sähköurakoitsijat tai laitetoimittajat osaavat ohjeistaa asiassa.

Taloyhtiöiden ohella energiayhteisön voi perustaa myös niin kutsuttu aktiivisten asiakkaiden ryhmä. Energiayhteisö on oikeustoimihenkilö (Asunto-osakeyhtiö, osakeyhtiö, rekisteröity yhdistys), kun taas aktiivisten asiakkaiden ryhmä ei ole. Aktiivisten asiakkaiden ryhmä voi pitää sisällään niin kuluttaja-asiakkaita kuin yritysasiakkaita, kuten liikekiinteistöjä. Oli kyse sitten taloyhtiöstä tai ryhmästä, tulee niiden jakaa yhteinen sähköliittymä. Energian jako näissä kahdessa yhteisössä toimii samalla tavalla.

Alueellisen jakeluverkon, Seinäjoen kantakaupungin tapauksessa Seiverkkojen, tehtävänä on vastaanottaa ja välittää energiayhteisön tiedot valtakunnalliseen Datahub-järjestelmään. Datahubissa tapahtuu energiayhteisölaskenta sekä netotus, jonka avulla kulutuksesta vähennetään tuotetun energian määrä.

Voit lukea lisää netotuksesta tästä artikkelista.

Askelmerkit energiayhteisön perustamiseen

• Taloyhtiö tutustuu energiayhteisöön ja sen perustamiseen.
• Taloyhtiön hallitus tekee tarvittavat kartoitukset ja kilpailuttaa tuotantolaitteiston.
• Taloyhtiön yhtiökokous päättää energiayhteisön perustamisesta sekä tuotantolaitteiston hankinnasta. Päätös ei vaadi taloyhtiön kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Kaikkien taloyhtiön asukkaiden ei ole pakko liittyä energiayhteisöön eivätkä he tällöin osallistu myöskään tuotantolaitoksen hankintakuluihin.
• Energiayhteisö päättää myös hyvityslaskennasta, eli miten voimalaitoksen tuotanto lasketaan ja jaetaan. Jakotapoja on kaksi:
  • Vaihtoehto 1 (SMA): Jos tuotantoa jää kiinteistöltä yli, jaetaan se huoneistojen käyttöön energiayhteisössä määriteltyjen jakosuhteiden perusteella, yleensä siinä suhteessa kuin osakkaat maksavat yhtiövastikkeita. Jos jako-osuudet noudattavat muuta periaatetta, tulee ne kirjata yhtiöjärjestykseen. Jos huoneisto ei käytä kaikkea sille osoitettua tuotantoa, taloyhtiö myy ylituotannon valitsemalleen sähköyhtiölle. Näin voi käydä esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä, kun kulutus huoneistossa on vähäistä. Taloyhtiön tulee tehdä ylijäämäsähkön myynnistä sopimus valitsemansa myyjäyhtiön kanssa.
  • Vaihtoehto 2 (SMB): Jos huoneisto ei käytä kaikkea tuotantoa, joka sille kuuluu jako-osuuden mukaisesti, myy huoneisto sen valitsemalleen sähkönmyyjäyhtiölle. Tämän vuoksi jokaisen energiayhteisöön kuuluvan tulee tehdä erikseen ylijäämäsähkön myyntiä varten sopimus valitsemansa myyjäyhtiön kanssa.
• Urakoitsija asentaa voimalaitoksen, ja ilmoittaa siitä sähköverkkoyhtiö Seiverkoille. Seiverkot antaa kytkentäluvan, jonka myötä voimalaitos voidaan ottaa käyttöön.
• Isännöitsijä tai energiayhteisön edustaja tekee sopimuksen ylijäämäsähkön myynnistä valitsemansa sähkönmyyntiyhtiön kanssa.
• Energiayhteisön edustaja, kuten isännöitsijä tai hallituksen valtuuttama henkilö, tekee ilmoituksen energiayhteisön perustamisesta Seiverkoille joko sähköpostitse, kirjeitse tai tuomalla sen paikan päälle. Seiverkkojen yhteystiedot löydät täältä. Ilmoitus voi olla esimerkiksi ote taloyhtiön kokouspöytäkirjasta, ja siitä tulee käydä ilmi seuraavat tiedot:
  • Energiayhteisön perustamisesta vastaavan henkilön tiedot.
  • Kiinteistön kulutuksen käyttöpaikan numero, katuosoite ja postitoimipaikka.
  • Kiinteistön sähköntuotannon käyttöpaikan numero, katuosoite ja postitoimipaikka. Seiverkot perustaa tämän, kun voimalaitoksen toimittaja on ilmoittanut tuotannon liittämisestä.
  • Energiayhteisön jäsenten kulutuksen käyttöpaikan numero, katuosoite ja postitoimipaikka. Lisäksi ilmoitetaan, millä jako-osuudella tuotanto jaetaan per asunto sekä jaetaanko tuotanto SMA- vai SMB-menetelmällä. Jako-osuuksien summan tulee olla 100 prosenttia ja ne merkitään kahdella desimaalilla.
• Jos kaikki menee mallikkaasti, Seiverkot ilmoittaa energiayhteisön olevan perustettu kahden viikon kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Tästä eteenpäin energiayhteisön jäsenet voivat hyödyntää tuotettua energiaa.
• Energiayhteisön jäsenet voivat tarkastella Datahub-asiakasportaalissa tuottamansa ja myymänsä energian määriä.

Mitä energiayhteisön perustaminen edellyttää

• Kaikki sähkönkäyttöpaikat ovat yhden sähköliittymän yhteydessä.
• Kohde sijaitsee saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella.
• Käyttöpaikoilla on voimassa oleva verkkopalvelusopimus, pientuotannon ostosopimus sekä sähkön mittaus.
• Ilmoitus tuotantolaitteiston liittämisestä on annettu ja käsitelty sähköverkkoyhtiössä.
• Tuotantoteho on alle 1 MVA.
• Taloyhtiö on päättänyt ylijäämäsähkön jakotavasta hyvityslaskentaa varten.

Oletko aurinkosähkön pientuottaja? Sähköverkkoyhtiö Seiverkot otti 1.1.2023 alkaen käyttöön netotusmenetelmän, jota hyödynnetään aurinkosähkön tuotannon mittaamisessa. Netotus on käytössä automaattisesti kaikilla sähkön pientuottajilla, joiden tuotanto on enintään 100 kVA. Lisäksi tuotetulle sähkölle tulee olla voimassa pientuotannon ostosopimus. Mutta mitä pientuotannon netotus käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy sähkölaskussa?

Pientuotannon netotus tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että mittausjakson aikana tuotettu sähkö vähennetään kulutetusta sähköstä ja ainoastaan näiden erotus siirtyy sähkölaskulle. Mittausjakso on tällä hetkellä tunti, ja 22.5.2023 alkaen vartti. Netotus on käytössä niillä asiakkailla, jotka sekä ostavat että myyvät sähköä. Kohteessa tuleekin siis olla sekä voimassa oleva sähkön myynti- että pientuotannon ostosopimus sähkönmyyjän kanssa. Pientuotannossa sähkön tuotantoteho saa olla enintään 100 kVA.

”Jos saman tunnin aikana kohteessa sekä tuotetaan että kulutetaan sähköä, vähentää tuotettu sähkö ostetun sähkön määrää. Kulutuksesta vähennetään tällöin tuotetun energian määrä. Jos taas tuotettua sähköä on enemmän kuin kulutusta, näyttävät kulutustiedot tällöin nollaa”, kertoo sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen mittausteknikko Kari Penttala.

Otetaan pari havainnollistavaa käytännön esimerkkiä:

1. Ostat tunnin aikana 4 kilowattituntia energiaa ja aurinkopaneelisi tuottavat 2 kilowattituntia energiaa. Lopputulos on netotuksen jälkeen 2 kilowattituntia ostoa, mikä huomioidaan laskullasi. Näin säästät sekä energiakuluissa että siirtomaksuissa ja sähköverossa.
2. Ostat tunnin aikana energiaa 2 kilowattituntia ja tuotat aurinkopaneeleillasi 5 kilowattituntia energiaa. Lopputulos netotettuna on 0 kilowattituntia kulutusta ja 3 kilowattituntia ylijäämäsähköä, jonka myyt sähköyhtiöllesi. Koska tuotantosi ylittää kulutuksesi, sinua ei laskuteta tunnin aikana ostamastasi energiasta.

Netotus on automaattisesti käytössä sähkön pientuottajilla, eikä se vaadi asiakkailta toimenpiteitä.

Netotus hyödyttää kukkaroa

Netotus näkyy pientuottajille pienempinä sähkölaskuina, sillä aurinkosähkön oma käyttö on pientuottajalle edullisempaa kuin myynti ulos. Netotuksen myötä pientuottaja ei enää myy ja osta sähköä yhtä aikaa saman tunnin aikana, vaan kaikki itse tuotettu sähkö menee ensisijaisesti tuottajan omaan käyttöön.

”Kun suurempi osa sähköstä käytetään pientuottajan omassa kiinteistössä, vähentää se kohteeseen siirrettävän sähkön määrää, ostettavan sähköenergian määrää sekä sähkönsiirtoon liittyviä ja energiamäärästä riippuvia veroja. Perusmaksuihin netotus ei vaikuta”, sanoo Penttala.

Netotustietoja voi seurata Datahubista

Seinäjoen kantakaupungin alueella toimiva sähköverkkoyhtiö Seiverkot saa pientuottajan kulutus- ja tuotantoluvut suoraan mittausjärjestelmästään, josta ne välitetään Fingridin ylläpitämään Datahub-palveluun netotuksen pohjaksi. Datahub laskee netotetun tilanteen, ja se välitetään palvelusta automaattisesti asiakkaan sähköverkkoyhtiölle ja sähkönmyyjälle laskutusta varten.

Asiakas voi tarkastella netotuksen tilannetta Datahub-asiakasportaalista, jonne tiedot kirjautuvat kerran vuorokaudessa. Pääset kirjautumaan Datahubiin täällä.

Suunnitteletko pientuotannon aloitusta?

Jos suunnittelet aurinkopaneeleiden hankintaa ja pientuotannon aloitusta, on hyvä ottaa huomioon muutama seikka.

• Ennen tuotantolaitoksen hankintaa ota yhteyttä verkkoyhtiöösi, joka varmistaa, että tuotantolaitos soveltuu liitettäväksi sähköverkkoon. Paikallinen jakeluverkkoyhtiö vastaa sähkönsiirrosta ja -mittaroinnista sekä pientuotantolaitteiston verkkoon liittämisestä. Seinäjoen kantakaupungin alueen sähköverkkoyhtiö on Seiverkot Oy. Lisätietoa ja tarvittavat lomakkeet löydät täältä.
• Selvitä kaupungin rakennusvalvonnasta mahdollinen rakennus- ja toimenpidelupien tarve.
• Tuotantolaitoksen saa kytkeä vain ammattitaitoinen sähköurakoitsija, jolla on asianmukaiset sähköasennusoikeudet.
• Sen lisäksi, että pientuotannosta ilmoitetaan verkkoyhtiölle, pientuotannosta on tehtävä ostosopimus sähkönmyyjän kanssa. Sähkönmyyjä ostaa pientuottajan tuottaman ylijäämäsähkön.

Seinäjoen Energian vuoden 2024 seinäkalenteri ilmestyy loppuvuodesta 2023. Nyt sinun on mahdollista osallistua kalenterin kuvittamiseen! Järjestämme valokuvakilpailun, jonka voittajakuvat pääsevät kalenterin sivuille. Voittajakuvia valitaan kaikkiaan 12 kappaletta, yksi jokaiselle kuukaudelle.

Seinäjoen Energia on mukana elämäsi hetkissä tarjoamalla tärkeitä elämän perusedellytyksiä eli sähköä, lämpöä ja vettä.  Seiverkot on osa Seinäjoen Energia -konsernia. Kalenterikuvakisan teemana on elämäsi hetkissä. Millaiset asiat, hetket, harrastukset tai maisemat tuovat iloa ja merkityksellisyyttä juuri sinun elämäsi hetkiin?

Kuvakilpailun säännöt

• Kuvakilpailun teemana on elämäsi hetkissä. Kilpailu on avoin kaikille alueemme vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kuvauspaikan tulee sijaita Seinäjoen Energian toiminta-alueella, eli Seinäjoella, Nurmossa, Ylistarossa tai Peräseinäjoella. Toivomme kuvakilpailuun kuvia kaikilta vuodenajoilta.
• Kuvan lähettämällä vahvistat, että sinulla on lupa ja kaikki oikeudet kuvan käyttämiseen kilpailussa. Jos valokuvassa näkyy tunnistettavia ihmisiä, varmistathan heiltä kuvaus- ja julkaisuluvan.
• Lähetä kilpailukuvasi sähköpostitse osoitteeseen viestinta@sen.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ”Kuvakilpailu 2023” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä missä ja milloin kuva on otettu. Keksi kuvalle nimi, ja kerro kuvasta lyhyesti muutamalla sanalla, kuten tunnelmia kuvaushetkeltä, mitä kuvassa on ja mikä tekee siitä sinulle tärkeän tai miten kuva syntyi. Kisaan voi lähettää maksimissaan 3 kuva per osallistuja. Kuvien perille tuleminen ja tekninen toimivuus ovat lähettäjän vastuulla.
• Kuvien on oltava vaakakuvia, ja niiden on oltava digikuvina jpg-muodossa. Varmista, että kuva on painokelpoinen ja tiedostokooltaan riittävän suuri hyvällä resoluutiolla (tarkkuus 300 dpi). Kalenterissa kuvat ovat A4-kokoisia vaakakuvia.
• Kuvakilpailu päättyy 31.8.2023, ja voittajat selviävät syyskuun loppuun mennessä. Seinäjoen Energia valitsee voittajakuvat. Palkitsemme kalenterissa julkaistavat kuvat Seinäjoen kaupunginteatterin 100 euron arvoisella lahjakortilla. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti.
• Kilpailun voittajat myöntävät Seinäjoen Energialle oikeuden käyttää nimeään ja lähettämäänsä kuvaa seinäkalenterissa sekä muissa viestintäkanavissa ilman erillistä korvausta. Voittajien nimet voidaan julkaista Seinäjoen Energian verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kilpailuun osallistuneiden henkilötietoja käytetään ainoastaan kilpailun voittajien tavoittamiseen, eikä niitä luovuteta kolmansien osapuolien käyttöön tai käytetä suoramarkkinoinnissa.
• Kuvaaja antaa Seinäjoen Energialle oikeuden käsitellä kuvia käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla, kuten rajata kuvia tai muokata niiden värejä tarvittaessa. Seinäjoen Energia arkistoi ja säilyttää voittajakuvat. Kilpailuun lähetetyt muut kuvat poistetaan arkistosta kilpailun ratkettua.

Sähköisessä muodossa suoraan verkkopankkiisi toimitettava e-lasku on vaivaton tapa maksaa laskut. Kun lasku tulee suoraan verkkopankkiisi, ovat laskun tiedot automaattisesti oikein eikä näppäilyvirheitä pääse syntymään. Laskun maksaminen vaatii sinulta vain muutaman napin painalluksen, ja maksetut laskut arkistoituvat automaattisesti verkkopankkiisi.

Kun otat käyttöösi ilmaisen e-laskun paperilaskun sijaan, säästyt ylimääräisiltä laskun toimituskuluilta. Samalla säästät luontoa ja vältyt paperijätteeltä.

Miten muutan laskuni e-laskuksi?

Löydät Seiverkkojen laskuttajayritystiedot verkkopankistasi seuraavin tiedoin:

Seiverkot Oy / Verkkopalvelu

Muut tarvittavat tunnistetiedot löydät laskultasi. Halutessasi voit myös olla yhteydessä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@sen.fi, p. 0203 35 000) ja tilata meiltä e-laskuehdotuksen verkkopankkiisi, jolloin sinun tarvitsee vain käydä hyväksymässä ehdotus verkkopankissasi.

Osallistut arvontaan, kun otat e-laskun käyttöösi

Arvomme vuonna 2023 kuukausittain e-laskusopimuksen tehneiden asiakkaidemme kesken 50 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin sekä makean yllätyksen maaliskuusta alkaen. Kuukausiarvonnassa huomioidaan kuukauden viimeiseen päivään mennessä tehdyt e-laskusopimukset. Arvonta suoritetaan aina seuraavan kuun alussa.

Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. Voittajien nimet voidaan julkaista Seinäjoen Energian sosiaalisen median kanavissa.

Seinäjoen Soukkajoen ja Kärjen alueella ilmeni sähkökatko 9.2.2023 noin kello 10.31 alkaen. Sähköttömiä käyttöpaikkoja oli katkon alussa kaikkiaan noin 1 500. Vika saatiin korjattua kello 11 mennessä. Katkon aiheutti kovan tuulen sähkölinjalle katkaisema oksa. Pahoittelemme sähkökatkon mahdollisesti aiheuttamaa haittaa.

7.2.2023 vietettävä valtakunnallinen varautumispäivä muistuttaa, että jokaisen meistä on tärkeä varautua häiriötilanteisiin. Esimerkiksi sähkökatko voi yllättää milloin tahansa vaikkapa teknisen vian tai sääilmiöiden aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Kun olet varautunut sähkökatkoihin, olet varautunut moniin eri häiriötilanteisiin. Katso vinkit siihen, miten voit varautua kotona ja arjessa sähkökatkoihin.

Ruoka ja vesi

• Valmistaudu ruuanlaittoon ilman sähköä.
• Talvella ruoka säily paremmin ulkona kylmälaukussa tai sanomalehdillä vuoratussa laatikossa.
•  Pidä kotona pieni varasto hyvin säilyviä ruokia sekä puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, kuudesta kymmeneen litraa per henkilö.
•  Varaa kotiin myös välttämättömiä lääkkeitä.
• Vedentulo voi lakata sähkökatkon aikana heti tai lähituntien aikana. Käytä vesi siis vain välttämättömään tarpeeseen.
• Jos katko pitkittyy, veden jakelu aloitetaan viranomaisten johdolla. Siksi kotona on hyvä olla kannellisia ja puhtaita astioita veden kuljetusta ja säilytystä varten.

Valo ja kodinkoneet

• Pidä kotona tasku- tai otsalamppu saatavilla ja hanki myös varaparistoja.
• Kynttilät antavat valon lisäksi lämpöä.
• Toimiihan palovaroitin? Varmista palovaroittimien toiminta säännöllisesti. Kotoa on hyvä löytyä myös sammutin ja sammutuspeite.
• Varavirtalähde on hyödyllinen esimerkiksi puhelimen lataamista varten.
• Kotivarassa on hyvä huomioida myös paristoradio.
• Jos sähkökatko yllättää, käännä kodinkoneet pois päältä katkon alettua. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon, jos ne jäävät päälle sähköjen palauduttua.

Lämpö

• Onko kotonasi vaihtoehto lämmitykselle, jos sähkökatko pitkittyy? Puutalo viilenee talvella kymmeneen asteeseen vuorokaudessa, kerrostalo kolmessa päivässä.
• Sähkökatkotilanteissa sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni, ettei lämpö karkaa. Jos kodin lämpötila on laskenut alle +15 asteeseen, peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja.
• Huomio teknisten tilojen lämpötila ja lämmitysjärjestelmä ja niiden toimivuus aina sähkökatkojen jälkeen.
• Jos kodissa on kaukolämpö, ei lämmintä käyttövettä tulisi käyttää sähkökatkon aikana. Varovainen pitää olla myös katkon jälkeen. Hanasta tuleva vesi voi olla poikkeuksellisen kuumaa katkon aikana ja sen jälkeen.

Vessat

• Vessan voi vetää vain kerran, jos vedentulo on lakannut.
• Pöntön saa huudeltua myös esimerkiksi ämpärillisellä sadevettä.

Kaupat ja liikenne

• Useimmat kaupat suljetaan heti, jos sähkökatko pitkittyy. Osa kauppakeskuksista toimii varavoimalla hetken aikaa.
• Pankkiautomaatit eivät toimi ilman sähköä, siksi kotona on hyvä olla varalla käteistä rahaa.
• Polttoainetta ei voi ostaa.
• Bussit kulkevat, useimmat junat eivät.
• Liikenne – ja katuvalot lakkaavat toimimasta.

Lue lisää varautumisesta 72 tuntia -sivustolta

Seiverkot on osana Seinäjoen Energia -konsernia mukana Meirän Rekry 2023 -tapahtumassa Seinäjoki Areenalla 25.1.2023 kello 13-17.

Energia-ala sisältää monia mielenkiintoisia ja monipuolisia tehtäviä. Kehittyvä ja uudistuva toimialamme edellyttää erilaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Tarjoamme myös kasvupolkuja tulevaisuuden osaajille kesätöiden, työharjoitteluiden ja opinnäytetöiden muodossa.

Tule moikkaamaan meitä messuosastollemme ja kuulemaan lisää toiminnastamme sekä erilaisista uramahdollisuuksista!

Lisätietoa tapahtumasta Meirän Rekryn verkkosivuilla.

Toimitalon asiakaspalvelupiste osoitteessa Varastotie 5 on jatkossa auki kello 9-15. Muutos tulee voimaan 13.1.2023 alkaen.

Asiakaspalvelumme palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja chatin kautta kello 9-16 kuten tähänkin asti.

Seinäjoen Energian vuoden 2023 ensimmäinen sponsorointihakukierros on nyt käynnissä. Hakuaikaa on 1.3.2023 saakka. 

Me Seinäjoen Energialla haluamme jakaa alueellamme hyvää energiaa tukemalla paikallisia yhdistyksiä ja toimijoita. Seiverkot on osa Seinäjoen Energia -konsernia.

Tuemme huolellisesti valittuja yleishyödyllisiä, humanitäärisiä, kulttuuria, junioritoimintaa tai urheilua edistäviä paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä. Valittujen yhteistyökumppaneiden toiminnan tulee olla sopusoinnussa arvojemme kanssa ja hyödyttää paikallisyhteisöä ja sen hyvinvointia. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat hyvinvointi, yhdessä menestyminen sekä vastuullisuus.

Tukisummasta riippuen odotamme vastikkeeksi tuesta esimerkiksi näkyvyyttä tai muita yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyön muotoja voi olla monia.

Näin haet sponsoritukea

Jos haluat jättää sponsorointihakemuksen tämän vuoden ensimmäiseen hakukierrokseen, jätäthän hakemuksesi 1.3.2023 mennessä. Saman yhteistyötahon kanssa tehdään yksi sopimus vuodessa.

Pääset tekemään hakemuksen sähköisesti Seinäjoen Energian verkkosivuilla tämän linkin kautta: Sponsorointihakemus. Täytäthän huolellisesti kaikki lomakkeen kohdat. Hakemussivulla on kerrottu tarkemmin sponsorointiperiaatteistamme.

Käsittelemme hakemuksia kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Sponsorointihakemukset käsittelee sponsorointitiimi. Seinäjoen Energia voi harkintansa mukaan pidättäytyä kokonaan tuen antamisesta.